ja parempi myöhään, kuin ei milloinkaan. Se oli tämän polkkauksen kansanviisausosuus. Asiassa eteenpäin.

Kyllä kuulkaa tämä blogi on parasta, mitä neulojan urallani tähän mennessä on tapahtunut. Kaikki keskeneräiset työt, jotka olen joko aktiivisesti yrittänyt vain unohtaa tai muuten vaan kääntänyt pääni muualle, niiden osuttua silmiini, ovat saaneet uuden mahdollisuuden päätyä valmiiksi työksi.

Olenkin kertonut, etten ole mikään super saamaan työn palasia kasaan. Lankojen päättelyn ja kokoon kursimisen välttelystä olen kehittänyt korkeamman asteen taidetta. Mä oon huippu hyvä selittämään itselleni, miksei just nyt voi tarttua hommiin. Et, sit joskus kun on aikaa??? Kuitenkin mulla on aikaa aloittaa uutta neulomusta melkeinpä milloin vain.

Tämä blogi on pakottanut mut muuttamaan käytäntöjäni. Olen rymynnyt mun varastoja. Kaivellut keskeneräisiä töitä päivän valoon ja yksi toisensa jälkeen saanut kuin saanutkin niistä valmiita.

Tässä yksi kiitollinen kokoon kursittu.

Ohje on MODA 2/2007. Lanka Novitan ihana Brilla. Puseroon upposi 600g jotakuinkin. Brillaa ei ole enää aikoihin valmistettu. Onnistuin saamaan lankaa jäännösmyynnistä vuonna 2007. Jolloin siis myös aloitin tämän työn. Alkoi ihan posket punoittamaan. Nolottaa mun hitaus (lue: saamattomuus työn päättelyssä).

Pusero on sileää neuletta. Yksityiskohtina edessä ja takana hartiaseudussa ja hihan suissa reikäkuvio. Kaupan päälle Brillan kaunis hillitty kiilto. Aikoinaan puseron osat valmistuivat nopeasti. Loppu viilaus vei sitten tovin... Köh, köh. Mitenkäs mua näin yskittää?

Tämä valmistui sopivasti kesäpuseroksi.

Voi ihanaa, kun olette siellä olemassa. Ilman teitä tämäkin työ jatkaisi maatumistaan. Olette hyvä syy saada työt valmiiksi. On mulla mistä kertoa ja mitä näyttää.

********************

Sit ihan toisiin tunnelmiin. Musta tulee kesälomalainen. Ihana, ihana kesäloma odottaa viettoaan. Lomaani lorvin KesäOnnelassa. Vähän muuallakin.

Loman kunniaksi Tiina laittoin kynteni kuntoon ja kesäfiilis niissäkin jatkuu.

Palaan sähköisien yhteyksien ääreen elokuun puolen välin jälkeen. Silloin uutta kerrottavaa. Se on siis moro vähäksi aikaa. Mä lähden olemaan, miettimään, rauhoittumaan. Lataamaan akkujani. Ja neulomaan. Mä lähden katselemaan merta.

Hyvää kesää. Pus, pus!